KIITOKSET isot kaikille tukijoille, minua äänestäneille ja mukana eläneille! Työ Seinäjoen kaupungin valtuustossa on arvokas tehtävä. Iso kiitos luottamuksesta! Kaupunki on isojen muutosten, mutta myös mahdollisuuksien äärellä. Matka jatkuu yhdessä eteenpäin!
Tänään ja huomenna rakennamme yhdessä Seinäjoen kaupunkia.
Ehdolle kuntapäättäjäksi.
Olen 64 -vuotias Seinäjoella asuva yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaalineuvos. Työhistoriani koostuu sosiaalihuollon ja sosiaalityön eri asiakas- ja hallintotehtävistä sekä sosiaalialan kehittämistyön, koulutuksen- ja tutkimuksen tehtävistä. Kaupunki toimijana ja kunnallinen päätöksenteko on minulle tuttua. Toimin ja vaikutan omalla osaamisellani myös kansallisissa luottamustehtävissä kuten Keva (Kuntien eläkevakuutus) ja Suomen Punainen Risti.
Syntymäkotikuntani on Lappajärvi, josta matka on jatkunut opiskelun ja työelämän polkuja Tampereen ja Rovaniemen kautta Seinäjoelle. Työelämän rinnalla minulle tärkeää on aika perheen, lasten ja lastenlasten kanssa – elämän suola ja voima. Valokuvaus ja erityisesti katuvalokuvat ovat suuri intohimoni. Valokuvat ovat minulle väline kommentoida maailman menoa ja nostaa myös keskusteluun tärkeitä asioita.
Kestävä kunta on elävä.
Pohdiskeluni ehdokkuudesta kuntavaaleissa tiivistyi alkaneen kevään kynnyksellä. Tulevaisuus on aina mahdollisuus ja siksi haluan olla mukana rakentamassa kestävää ja oikeudenmukaista kuntaa. Tuleva valtuustokausi on monien isojen muutosten aikaa. Erityisesti valmistelilla olevan SOTE-PELA uudistuksen yhteydssä kunnan rooli vahvistuu asumisen, työllisyyden, elinvoiman, kulttuurin, sivityksen, maankäytön ja kaavoituksen toimijana. Tilastotiedot ja keskustelut väestönmuutoksesta jo lähitulevaisuudessa kertovat kunnan strategisen johtamisen merkityksen. Tulevaisuutta on tehtävä, tehdään se yhdessä.
Elämä on aina ihmisen mittainen. Kunta on ihmistä varten ja toimivat kuntapalvelut ovat osa meidän jokaisen turvallista arkea. Kouluttautuminen, työ ja asuminen ovat elämän perusoikeuksia. Kestävä kuntatalous kantaa myös tulevaisuudessa kuntalaisten, meidän jokaisen eri elämäntilanteissa. Päätöksenteossa tarvitaan asiantuntijuutta nähdä kokonaisuus, rohkeutta tehdä päätöksiä ja yhteistyön taitoa.
Tässä ajassa iso haaste on turvaverkon hapertuminen. Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi on parasta tulevaisuustyötä. Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat yhdessä tekemistä, väylän vaikuttamiselle ja ovat kunnan yhteistyökumppaneita. Läheisyyden kokemus ja hyväksytyksi tuleminen ovat turvallisuutta.
Suomessa on paljon hyvää ja myönteistä, silti eriarvoistuminen ei näytä vähenevän. Kunnassa tarvitaan aktiivista elinvoimapolitiikkaa ja yhteistyötä alueen kehittämiseksi. Viihtyisät asumisen ympäristöt ja elämäntilateisiin sopivat asumisen ratkaisut, mahdollisuus liikuntaan ja harrastuksiin, koulutuksen hankkiminen luovat hyvinvointia, joka tuo kansalaisen ja kunnan yhteen. Hyvinvointi syntyy arjen yhteistyönä.
Kuntapolitiikka on yhteisten asioiden hoitamista läheltä päätöksentekoon.
- Kohtuuhintainen asuminen ja erilaiset asumisen vaihtoehdot elämäntilanteen mukaan.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin oikea resurssimitoitus.
- Kouluttautumisen polut kohti kokeakouluopintoja – tutkimustoiminta ja kehittämistyö vahvaksi.
harri.jokiranta@gmail.com
Keskustelua
Asumisen muodot – Kunnan elinvoima
Kuntien rooli ja tehtävät tarkentuvat SOTE-PELA uudistuksen lainsäädännön hyväksymisen myötä. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta muodostettaville Hyvinvointialueille, kuntien ja erityisesti kuntien uusien valtuutettujen on miettitävä mikä uudistuksen jälkeen on kunnan tehtävä ja erityisesti mistä tulee rakennusaineet kunnan elinvoimalle.
Uudistuksessa korostuvat kuntapolitiikat ja kuntien tehtävät, jotka samalla tukevat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä. Hyvin toimiva, palveluiltaan vaikuttava ja kustannustehokas hyvinvointialue on alueen kuntien paras kumppani.
Sosiaali- ja terveyspolitiikka on edelleen kuntien ja päättäjien agendalla aina, kun tehdään ratkaisuja asumisesta, työllisyydestä, elinkeinoyhteistyöstä, elinvoimasta, kaavoituksesta ja maankäytöstä, koulutuksesta, kulttuurista, liikunta- ja harrastutoiminnasta. Kuntalaisten arki asuu vahvasti kunnassa!
Kun väestön ikärakenne muuttuu, asuntosuunnittelun ja kunnan asuntopolitiikan tarve ja merkitys korostuvat. Hyvin suunnitellut ja toimivat asunnot ovat hyväksi meille kaikille. Omistus ja vuokra-asuntojen rinnalle asuntomarkkinaan tarvitaan lisää asumisen vaihtoehtoja esimerkiksi osaomistusasuntoja, yhteisöasumista ja välimuotoista hoivan ja asumisen yhdistämistä erityisesti rivi- ja kerrostaloasumisessa.
Aktiivinen asuntopolitiikka kättelee aina osaavaa kaupunkisuunnittelua ja elinvoimatyötä. Meillä Seinäjoella ajankohtaista on mm. asemanseudun ja Sedun kirkkokadun suunnittelu ja rakentaminen. Kaupungissa toimii erinomainen erityisasumisen työryhmä, jossa kaavoitus ja maankäyttö, sosiaali ja terveydenhuolto sekä sivistystoimi ja varhaiskasvatus toimivat yhdessä niin asuntorakentamisen kuin palvelurakentamisen huomioimiseksi kaupungin kehittämisen ja asuntopolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa. Hyvää käytäntöä on hyvä jatkaa.
Ikääntyminen on väestötasolla iso muutos ja siksi on välttämätöntä, että kaupungin alueelta löytyy asuntoja, joissa tila- ja käytettävyysratkaisut tukevat elämän uutta arkipäivä. Asuntosuunnittelussa ja rakennustapaohjeissa tämä tarkoittaa sitä, että huomioidaan riittävän väljät huoneratkaisut ja käytettävyys, esteettömyys asunnon sisällä ja ulkona sekä tarvittaessa rakenteiden muunneltavuus. Toimivan asuntokannan haaste on olennainen uudisrakentamisessa, mutta myös korjausrakentamisella voidaan kotona-asumista tukea ja jatkaa.
Ikäihmisten asuminen on iso kysymys jo nyt ja erityisesti lähvuosina. Asumiseen liittyvät ratkaisut ylipäätään ovat meille jokaiselle merkittäviä arjen kysymyksiä. Asuntojen ja asumisen tulee taipua ihmisen ja perheen eri elämäntilanteissa niin nuorten, perheiden ja työikösten kuin ikääntyvien eläämässä. Asuntopolitiikka, kaavoitus sekä maankäyttö ja rakennustapaohjeet ovat kunnan perustehtäviä, joilla luodaan kunnan omaa kestävyyttä ja elinvoimaa.
Asumisen ratkaisut ovat kunnan päätöksentekoa!
Palveluja kotiin – Asumisen muodot
Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen kaupungin yhdessä työstämä Sote-tilannekeskus on toimintamuoto, jossa erityisesti ikäihmisten palvelutarve ja käytössä olevat resurssit tukevat vaikuttavaa ja samalla kustannustehokasta palvelua. Tämä jos mikä on tulevaisuustyötä ja yhteistyötä parhaimmillaan. Tarvittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistusta tehdään sisältö ja palvelut edellä.
Kehittämistyöllä luotu malli perustuu kotona käytettäviin palveluihin ja yhteiseen palvelutarpeen tunnistamiseen. Koti on paikka, jossa asutaan, mutta aina se ei ole syntymäkoti tai se koti, jossa on eletty perheen kasvun ja työelämän ajan. Elämänkulun aikana koti voi vaihtua toimintakyvyn ja voimavarojen mukaan. Mallin hyvä oivallus ja voima perustuu siihen, että oikea palvelu on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Toimintamallin onnistuminen toki edellyttää, että myös tulevilla hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat kohdennetaan yhteisen palvelustrategian mukaisesti ja oikein.
Palveluiden tuominen kotiin ja palveluiden mukaisten toimenpiteiden käytettävyys kotona on mahdollista usein jo nykyisissä asunnoissa, mutta asumisen ratkaisuihin on kiinnitettävä huomiota erityisesti nyt, kun on siirrytään hyvinvointialueiden aikaan. Asumisen ratkaisut ovat kunnan päätöksentekoa!
Elinvoima ei synny itsestään
Osaamisen vahvistaminen on tulevaisuustyötä. Timo Aron mainio piikkivisualisiointi kertoo selkeästi tämän ajan ison ongelman ja jälkeen jääneisyyden Seinäjoen seudulla ja Seinäjoella. Seinäjoen seudulla asui noin 2 000 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittanutta 25-39-vuotiaista nuorta aikuista vuoden 2019 lopussa. Seinäjoella vastaava luku oli noin 1 300 eli alle prosentin koko maan akateemisen tutkinnon suorittaneesta nuoresta aikuisesta. Seinäjoen seudulla vastaava luku on 1,2%.
Elinvoima ei synny itsestään. Koulutustaso on toki vain yksi mittari, mutta kertoo sen, että koulutusjärjestelmän ja –rakenteen kehittäminen edelleen on välttämätöntä. Seinäjoen yliopistokeskus ja vahva monialainen ammattikorkeakoulu ovat hyvä alusta, jonka merkitys alueelle ja Seinäjoen kaupungille on suoritettujen tutkintojen määrää suurempi. Kouluttautumisen mahdollisuudet sekä aktiivinen tutkimus- ja kehittämistyö ovat veto- ja pitovoimatekijöitä yritysten toiminnassa ja sijoittumisessa sekä väestön sijoittumisessa alueelle. Yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa tämän onnistumisessa on elintärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukset yhdessä väestönmuutosten kanssa edellyttävät paikallista ja alueellista tutkimus- ja kehittämistyötä vaikuttavien työmenetelmien, kustannustehokkaan palvelurakenteen ja innovatiivisen toimintakulttuurin luomiseksi. Myös kuntien tulevaisuustyö ja erityisesti kuntatalouden ennakointi pohajutuvat tietoon ja tutkimukseen. Seinäjoella tiivis yhteistyö yliopistokeskuksen ja SeAMK kanssa on voimavara.
Päätöksiä ja vaikuttamistyötä koulutusmahdollisuuksista sekä tutkimus- ja kehittämistyön rakenteista tehdään kunnissa. Toimivat ja tasavertaiset kouluttautumisen mahdollisuudet ja tutkintopolut ovat osa meidän jokaisen omaa elämää ja tulevaisuutta.
Järjestöt ja yhdisykset ovat kunnan kumppaneita 22.5.2021
Tärkeä puheenvuoro jäsjestyön toimijoilta! Järjestöt ja yhdistykset – laajemmin kansalaisyhteiskunta – ovat kunnan kumppaneita niin palvelujen tuottajina kuin tarjoten mielekästä takemistä ja vaikuttamisen väylän kuntalaisille. Järjestöt ja yhdistykset ovat toimijoita niin tavallisen arjen keskellä kuin erityisesti kriisien ja katastrofien aikana.
Toimivat ja aktiiviset järjestöt ja yhdistykset ovat kunnalle osa valmiutta kohdata myös poikkeusoloja.On tärkeää, että järjestöt ja yhdistykset toimivat yhteistyössä keskutelukumppnina ja toimijan kunnan kanssa. Järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin – tilat ja avustukset – investointi on osa kunnan perustehtävää.
Viisas kunta on aito ja vastuullinen kumppani järjestöille ja yhdistyksille.
Väestömuutos ja väestöpolitiikka
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, selkeä viesti.
Tiedossa ollut kehityskulku ennakoidulla väestömuutoksella ryyditettynä. Väestöpolitiikka on läsnä kunnissa ja alueilla yhteisessä päätöksenteossa ja tarvittavissa ratkaisuissa. Väestömuutos näkyy erityisesti huolena ikääntymisen mukanaan tuoman palvelutarpeen taklaamisesta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla. Keinoina ovat mm. aktiivinen asuntopolitiikka, jolla luodaan kaavoituksen ja maankäytön keinoin kohtuuhintaista ja monimuotista asumista kaupunkiin. Kysymys on myös kuntien taloudesta työikäisen väestön vähetessä sekä koulutuspaikoista ja opiskelumahdollisuuksista lasten ja nuorten väestöosuuden pienentyessä. Väestönmuutos kietoutuu näin osaksi kunnan elinvoimaa ja niitä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan yritysten ja työpaikkojen sijoittuminen alueelle.
Väestöliiton väestöpoliittisessa raportissa (2020) on listattu keinoja kestävälle väestönkehitykselle. Lähtien taspainoisen väestönkehityksen ekologisista vaikutuksista perhepolitiikan ytimessä oleviin syntyvyyden nostamiseen ja perheiden tukemiseen. Ison painoarvon saavat myös maahanmuuton lisääminen ja maastamuuton hillintä sekä uudet asumisen ja työnteon ratkaisut ns. monipaikkaisuutena.
Kunnissa tehdään väestöpolitiikan päätöksiä, kun toteutetaan asunto-, elinvoima-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaa tai tehdään valintoja maankäytössä ja kaavoituksessa. Toimivat ja vahvat kunnan peruspalvelut ovat polku kestävään väestönkehitykseen ja hyvinvointiin.
Väestömuutos on myös alueellinen kysymys. Kuntalaisen arkipäivässä asuminen, työpaikat, koulutusmahdollisuudet, harrastustoiminta ja ystävyysverkostot ylittävät yksittäisen kunnan maantieteeliset rajat. Väestönmuutoksen isokuva vaatii kuntavaalaien 2021 jälkeen aitoa yhdessä tekemisen tahtoa ja kumppanuuksia.
”Pakko kysyä onko vieläkään ymmärretty kuinka suuresta muutoksesta on kysymys.” sanoo Timo Aro ja oikeassa hän on!
Meidänkin arki asuu kunnassa
Viimeisimmät väestöä koskevat tilastotiedot ja niiden perusteella tehdyt ennusteet kertovat selkeän viestin: väestön kasvu tulee perustumaan maahaan muuttoon, ikäryhmien kokoerot kärjistyvät edelleen ja asuminen hajautuu yhä enemmän.
Kuntalaisten arjessa on asioita, joille voidaan löytää ratkaisut nopeasti ja joissa nopeat ratkaisut ovat välttämättömiä. Hyvä, mutta vaikutuksiltaan huono esimerkki tästä on Covid19 –pandemia, joka haastaa kunnat oman toiminnan nopeaan uudelleen organisointiin ja totuttujen toimintatapojen muutokseen. Hoitoon ja hoivaan pääsy, toimintaratkaisut asumispalveluissa ja hoitolaitoksissa, koulujen opetustyön ja oppimisen käytännön toimenpiteet, kirjastojen ja harrastustoiminnan toteutustavat esimerkkeinä nopeista ja välttämättömistä ratkaisuista. Nopeiden ratkaisujen piirissä ovat olleet myös yritykset omassa toiminnassaan sekä yhdistykset ja järjestöt.
Ammattitaitoa, tahtoa ja päätöksentekokykyä on tarvittu ja käytetty. Tämän ajan termein todeksi on resilienssi tullut – kyky ja sitkeys kohdata yllättäviä tilanteita, selviytyä ja luoda polkua eteenpäin.
Arjessa on myös asioita joiden ratkaisut vaativat aikaa ja joiden vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Kunnan toiminnassa tällaisia ovat erityisesti asumiseen liittyvät ratkaisut rakentamistavassa ja maanhankinnassa. Tavoitteellinen kaavoitus sekä asuin-, yritys-, liikenne- ja arkiympäristöjen suunnittelu yhdistävät viihtyisyyden ja tarkoituksenmukaisen tehokkuuden. Toinen kokonaisuus on osaamisen turvaaminen ja vahvistaminen. Kun opiskelupaikat, tutkimuksen ja kehitystyön rakenteet elävät, on koulutuspoliittinen edunvalvonta entistä merkittävämpää. Harrastustoiminta sekä yhdistykset ja järjestöt ovat sekä omakohtaista hyvinvointia tukevia, että hyvinvoinnin edistämistä. Neljäs eikä vähin pitkän aikavälin ratkaisut liittyvät kestävään talouteen. Menossa ja tulossa olevat rakenteelliset muutokset näkyvät väistämättä kunnan tulo- ja menotaloudessa, jolloin oman toiminnan kustannusvaikuttavuuden rinnalla tarvitaan vahvaa yhteistyötä yritysten kanssa ja tavoitteellista elinkeinopolitiikkaa.
Pitkän ajan resilienssistä huolehtiminen on tulevaisuustyötä. Tässä työssä rakentuvat kunnan ja alueen pito ja veto aluetutkija Timo Aron sanoituksella kerrottuna.
Kansallisesti väestöpolitiikka keskusteluttaa. On aika tuoda se yhä vahvemmin myös kuntiin päätöksenteon ankkuriksi. Väestötason muutokset tulevat todeksi palvelujen tarpeen muutoksina, erityisesti palvelurakenteen ja elämisen ympäristön muutostarpeena, mutta myös kuntataloudessa. Eikä pitkän aikavälin muutostarvetta vähennä SOTE-PELA uudistus. Päinvastoin onnistuakseen tämä uudistus edellyttää kuntien oman toiminnan rohkeaa arviointia ja pidemmän aikavälin strategista otetta kuntatoimijan vahvistamiseksi.